Yllätin itseni käyttäytymästä lapsellisesti. Minulla on ilmeisesti nyt liikaa aikaa käsissäni, joudan häröilemään joutavia.

Tiedän, että Hänen ystävällään (parhaalla ystävällään) on blogi. Olen joskus saanut linkinkin sinne, mutta en ole halunnut mennä edes katsomaan. Miksikö? Koska niin kauan, kun olen tiennyt tämän henkilön olemassaolosta, olen ollut jollain tasolla mustasukkainen. Yllätin itseni olemasta sitä taas.

Kirjoitin blogihakuun ystävän lempinimen ja sain tulokseksi useamman samaan nimeen viittaavan. Kävin kurkkaamassa jokaisen järjestyksessä kunnes tiesin löytäneeni oikean. Lueskelin tekstejä puolihuolimattomasti, ne käsittelivät asioita jotka ei minua liiemmälti kiinnosta. Kävin kurkkaamassa kommentteja ja huvittuneesti luin "ihkuja juttuja" huudahdukset ja mielistelyt. Kunnes huomasin Hänen laittamansa kommentin. Tunnistan Hänen tekstinsä kyllä kun näen. 

Jotain ikävää tuntui vatsanpohjassa ja halusin laittaa jotain ilkeää kommentin jatkoksi. Tietysti niin, että se olisi ymmärretty minun laittamakseni, niin raukka en ole että olisin ivannut "anonyyminä". Mikä minussa herätti moisen kostonhimon? Yksinkertaista, Hän puhuu samoin tuolle ystävälleen kuin minulle, puhuttelee minua samoilla adjektiiveilla. En ole sen erityisempi kuin se toinen. En luultavasti ole edes lähellekään samaa tasoa.

Mitä sitten? Ei mitään. Eläköön elämänsä onnellisina loppuun asti.