Jäi mietityttämään tuo edellinen pohdintani ulkonäöstä, stereotypioista ja asenteista. Koin itseni kovinkin pinnalliseksi tuon asian edessä. Minä jos kuka, olen aina ollut sitä mieltä, että persoona edellä mennään. Nyt en tarkoita mitään bi-seksuaalien jankkaamaa diibadaabaa, siitä, miten en ihastu sukupuoleen vaan henkilöön. Tarkoitan puhtaasti niitä seikkoja ihmisessä yleensä, jotka vetävät puoleensa. On ehkä ollut helpompi ajatella, että luonne, persoona, arvomaailma ja kaikki muu henkinen on tärkeämpää kuin ulkoiset määreet. Miksi näin? Uskoisin, että syy siihen on ollut haluttomuus sulkea mahdollisuuksien ovia, kun sellaisia on eteen auennut.

Niin, miksi asettaa ulkonäöllisesti tiukat kriteerit, kun jo pelkästään sopivan kaltaisia henkisiä ominaisuuksia on vaikea löytää kohtaamissaan naisissa. Onhan toki niinkin, että kun mietin ihastumishistoriaani, ovat naiset olleet niin erityyppisiä olemukseltaan, että yhtymäkohtia on vaikea löytää ulkoisista seikoista. Onko niitä edes? En usko, että sillä on edes merkitystä.

Tietyn tyyppiset, tässä tapauksessa lie poikamaiset, androgyynit, herättävät uteliaisuuteni, mutta ihastumiseen, rakastumiseen tarvitaan niin paljon enemmän. Näissä tilanteissa, se mitä löytyy ulkokuoren alta, painaa rutkasti enemmän kuin trendit. On minun toki myönnettävä, että jos nainen ei viehätä laisinkaan ulkoisesti, on vaikea lähteä rakentamaan suhdetta muutoin kuin kaveripohjalta. Mutta mikä lopulta on se seikka, joka herättää sen kiinnostuksen, on arvoitus. Arvoitus jota en halua ratkaista.

Herää kieltämättä kysymys, miksi juuri nyt reagoin niin vahvasti tähän asiaan. Muuta vastausta en keksi, kuin sen, että muuttunut naisihanteeni herätti minut kerrasta tähän päivään. Toki olen itsessäni huomannut lipumisen androgyynimpään suuntaan, vaikka aina olen moinen ollut. Tietyssä iässä naisen rooliini kuului feminiinisyyteni voimakas korostaminen ja nyt olen hyljännyt sen lähes kokonaan. Samoin on käynyt naisihanteelleni, ne naiselliset naiset, eivät enää vaikuta niin kiinnostavilta kuin joskus ennen.

Ehkä tämä kaikki kertoo kasvamisesta. Muutoksesta se ainakin viestii. Enkä usko, että huonompaan.