Edelleen tuntuu, että edessäni on valtava kynnys, joka estää minua kirjoittamasta niistä hyvistä asioista joita elämääni kuuluu. On käynyt niin, että kun olen antanut tämän blogin luisua aikanaan näille synkille poluille, en osaa enää kirjoittaa positiiviseen sävyyn. Ehkä pelkään paljastaa tyytyväisyyteni. Ehkä odotan automaattisesti saavani rankaisun, jos ihmissuhteissani menee hyvin.

 Juuri tälläkin hetkellä kamppailen itseni kanssa kirjoittaakseni tästä. MIeleeni nousee väkisin se ivallinen, katkera sävy jolla tekisi mieli jatkaa, vaikka oikeasti olen ollut huojentunut mahdollisuudesta keventää synkkää ja väritöntä syksyä. Oikeasti mitään suurta ei ole tapahtunut, on silti muutamia iloa tuottavia asioita ilmaantunut arjen keskelle.

Aloitin loppukesästä uudessa työpaikassa. Jokusen viikon jälkeen, vastaani tuli tutut nauravat kasvot. Tyttö ei ollut varma, vastasi kohteliaasti tervehdykseen ja katsoi tarkkaan. Illalla sain tekstiviestin. Olinko se todellakin ollut minä? Olin yllättänyt Tytön täysin, tullut vastaan viimeisessä paikassa jossa hän odotti. Aloimme kirjoitella taas. Päivitimme välissä tapahtuneet.

Tyttö on mukavaa seuraa, hänestä on helppo pitää. Koska tuttavuutemme tuntuu nyt enemmän konkreettiseltä kuin silloin aiemmin, tuntuu tapailukin luontevammalle. Olemme nyt enemmän samalla viivalla, vaikka ikäeromme ei olekaan kaventunut. Tyttö on enemmän sinut itsensä ja naiseutensa kanssa, Tyttö on melkein nainen.

Toki Tyttö on nainen ikänsä puolesta, mutta reilun 10 vuoden ikäero tuntuu vääjäämättä jossain. Tytön ikä ja viattomuus ovat aina olleet ne seikat, jotka ovat estäneet minua ajattelemasta häntä eroottisessa mielessä. Olemme avoimesti puhuneet tästä "kuilusta". Olemme puhuneet siitä, kuinka minä koen itseni niin vanhaksi ja kokemusten kuluttamaksi hänen rinnallaan. Olen kertonut Tytölle suoraan, että pelkään turmelevani hänet. Kuulostaa lähes kornilta, mutta niin Tyttö saa minut tuntemaan. Tyttö sanoo, ettei näe kovaa ja kyynistä puoltani. Uskon sen, koska ei hän saa sitä minussa esiin. Ei sellaista voi nähdä mikä on piilossa, mutta silti se on siellä.

On ollut suunnattoman rentouttavaa jutella hänen tulevista häistään. Niin, Tyttö menee naimisiin ensi kesänä. On ollut hauska vertailla hääpukuja, alusvaatteita, kenkiä, kutsukorttien materiaaleja. On ollut todella huojentavaa huomata, että maailmasta löytyy vielä hänen kaltaisiaan naisia. Tyttö on luonnonlapsi.

En tiedä eteneekö suhteemme koskaan. Tavallaan tiedän ettei, mutta olen oppinut että koskaan ei voi sanoa "ei koskaan". Tiedän, että Tyttö odottaa minun aloitettani, mutta hän ei saa oloan tuntumaani vaikealta tai painostetulta. Hän on tyytyväinen ystävyyteemme, vaikka toivoisikin enemmän.

Minä olen onnellinen Tytön kaltaisen ihmisen ystävyydestä.