Mieleeni muljahti aika tarkalleen vuoden takaiset tapahtumat. Palasin ihan tonkimaan arkistoja ja siellähän ne olivatkin, todisteet. Vuosi sitten ihastuin tulevaan naapuriini. Hän on tällä hetkellä nykyinen naapurini. Olemme jonkin verran tekemisissä kyläyhdistystoiminnan, työn ja yksityiselämämmekin tiimoilta. Naapurini on edelleen viehättävä nainen, mutta en tunne enää itseäni punastelevaksi teinitytöksi hänen seurassaan.

Oli hauska lukea vuoden takaisia tunnelmia. Nuo pakahduttavat tuntemukset palautuivat mieleen elävästi. En tiedä olisiko ihastumiseni ollut pidempiaikaista, jos olisimme törmäilleet arjessamme useammin. Jos tarkemmin ajattelee, niin uskon, että se kaikki mitä tapahtui myöhemmin keväällä, on suurelta osin syy siihen, että ylimääräistä energiaa ei jäänyt haihatteluun. Asia voisi olla toisin, jos olisin osannut valita "heräämiseni" naapurin rouvan ihastuttavuuteen hieman myöhemmin. Mutta kuka oikeasti tahtoo ihastua heteroon? Minä olen sen jo kerran kokenut, enkä väitä sen olevan mieltä ylentävä kokemus.

Huomenna olisi taas Laskiaismäki, ja koko kylä saapuu pitämään lystiä soppatykin ääreen. Kyllä, siellä on myös Naapurin Ihastuttava Rouva.